VALOA, PINTOJA JA KANKAITA

Suomen rakentamismääräyskokoelmasta, lyhennettynä RakMK:sta, löytyy maininta ikkunoiden pinta-alan suhteesta koko tilan pinta-alaan. Asuintiloissa se on kymmenen prosenttia, mikä tarkoittaa, että 30 neliön kokoisen tupakeittiön seinissä pitää olla ainakin kolme neliötä varattuna valoaukoille. Se vaikuttaa hyvältä ja terveelliseltä, toisaalta kun kyseeseen tulee makuuhuone, asia muuttuu: joskus halutaan vähemmän valoa, varsinkin kun ikkunaseinä on aurinkopuolella kesäiltaisin tai viikonloppuaamuisin. Myös olohuoneen ikkuna voi tulla valon uhriksi: aina ei välttämättä haluta suoraa auringonpaistetta iltapäivällä perheen ajanviettopaikalle. Aurinko myös kuumentaa pinnat ja tilan, mikä ei sovi helteisiin kesäpäiviin – ja erittäin kauniit, mutta lämpöä nopeasti imevät tummat parkettilattiat tai matot vain pahentavat tilannetta.

Parempi Enemmän Kuin Liian Vähän

Onneksi maailmassa riittää porukkaa, joka arvostaa pimeyttä ja mahdollisuutta luoda oma valotunnelma mielialan ja oman unirytmin mukaan niin, että uni- ja työtunnit ovat riippumattomia luonnollisista auringonlasku- ja nousuajoista. Vaihtoehtoja ikkunaverhoille onkin monia ja mielenkiintoisia, toisaalta myös valaistustekniikka sisustuksessa oikein käytettynä mahdollistaa pirteän olon pimeänä talviyönä. Jos mennään helpompaa reittiä, ja sitähän me halutaan mennä, valitaan isommat ikkunat: valon määrää on suhteellisen helppo pienentää verrattuna tuloksettomiin yrityksiin korvata auringonvalo halvemmilla, harrastelijatarkoitukseen keksityillä ”ihmelampuilla”.

Ikkuna Ei Ole Pelkkä Valoreikä

Valo mahdollistaa monenlaiset sisustusleikit – heijastustempuista varjojen suunnitteluun. Ikkunan pinnasta tilan sisäänpäin katsottuna vaihtoehtolista alkaa jo itse lasista: se voi olla mattapintainen, jos maisema ei ole tarpeeksi hyvä Toscanan kanssa kilpailemaan; hieman tummennettu, jos on täysin varma auringonvalotarpeiden tyydyttämisestä sellaisellakin, tai jopa värillinen, kun kyse on esimerkiksi harvinaisen isosta kylpyhuoneikkunasta. Myös muodoilla saa aikaan erinomaisia sisustustuloksia, kunhan mielikuvitus pelaa.

Ikkuna Ei Ole Pelkkä Valoreikä

Seuraavaksi tulevat säleverhot. Niitä ollaan käytetty jo vuosisatoja, ja ajan myötä ne kehittyivät sekä teknisesti että esteettisesti niin, että jokaisella käyttäjällä on valinnanvaraa laajoista kokoelmista. Perusvaihtoehtona toimivat tavalliset metallisäleverhot, jotka kuuluvat joskus ikkunatoimitukseen lasien väliin asennettuna – ja näin toimivat vuosikymmeniä rikkoutumatta. Vuokra-asunnossa ikkunan vaihto ei vaikuta järkevältä, ja siellä toimii säleverhojen avoasennus. Tosin tällaiset vaakaraitaverhot mahdollistavat vain valomäärän valinnan: värikin vaikuttaa, mutta metallipinta ei ole eniten sopiva väriaksentin pohjaksi. Paremmin siihen käy puupinta, siis säleverho hieman leveämmillä lamelleilla, jotka saa mihin tahansa väriin ja joiden luonnollisuus luo kotiin lämmintä tunnelmaa. Ne voidaan korvata muovisillakin, jotka ovat vielä kevyempiä ja näyttävät myös hyvältä, mutta kun valinta vaikuttaa seuraavaan pariin kymmeneen vuoteen, tinkiminen tulee harvemmin esille ja maksamme tavaran kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

Ja lopuksi itse verhot. Pohjoismaissa yleistä on ikkunoiden verhottomuus tai niin pienet verhot, ettei niillä pääse vaikuttamaan valomäärään juuri ollenkaan, mikä ehkä johtuu meidän sijainnista: valo on meille tärkeää ja sitä yritetään saada niin paljon kuin pystyy jopa kesällä, koska talvisin perille tuleva valomäärä on aina puutteellinen tarpeisiin nähtynä. En ole ihan varma, onko tämä ainoa syy, mutta ainakin itse tykkään, kun pystyn vaikuttamaan asuintilani valaistustasoon – ja siitä syystä aloitan sisustuksen aina verhoista. Värin valinta tulee ensimmäiseksi, sitä seuraa kangas ja sen ompelumuoto ja vasta sen jälkeen sävyn lopullinen valinta. Ikkunat ovat kuitenkin useimmiten täysin läpinäkyvät, joten edellisessä asunnossani tulivat ajankohtaisiksi kaksikerroksiset verhot: ikkunan puolella ruskeaa sataprosenttista pellavaa ja huoneen puolella tumman ruskeat blackout-verhot, joilla saa säädettyä makuuhuoneen täysin pimeäksi. Muuten hyvä kokeilu, mutta vaikeuttaa aikaista heräämistä ja töihin menoa, kun ei ymmärrä mitä kello on ja onko ulkona jo päivä paistamassa parhaillaan. Sanoisin, että kaksikerroksiset verhot sopivat joka tilaan poikkeuksena vain keittiö, koska harvemmin siellä tarvitaan muuta kuin säleverhoja ja jotain pientä kangaspalaa seinän koristeeksi. Jos on epävarma omasta mielikuvituksesta, en kuitenkaan suosittelisi palkkaamaan sisustussuunnittelijaa heti uuteen asuntoon vaan suosittelisin hankkia ompelukone, pari hullummaltakin tuntuvaa kangasvaihtoehtoa ja ryhtyä kokeilemaan: mikään ei opeta niin hyvin kuin tekeminen.

 

 

Comments are closed.